ILMAINEN TOIMITUS YLI 50 EURON OSTOKSIIN! SÄÄSTÄ 5,90€ TOIMITUSKULUISSA

FinnishEnglish

Turve englanniksi | Suosanasto

Mikä on turve englanniksi ja muita turvetta kuvaavia sanoja

Turve on englanniksi peat, josta juontaa myös yrityksemme nimi LehtoPeat ja verkkokauppamme nimi PeatCare - jonka voisi suomentaa turvehoidoksi tai turvehoivaksi.

Tiesitkö että turpeeksi luokitellaan maalaji, jossa orgaanisen aineen osuus on kuivamassasta vähintään 75 %? Eli turve on suurimmaksi osaksi eloperäistä ainesta.

 

SUOTYYPIT SUOMESSA

Aapa laajoja, tasaisia, märkiä ja puuttomia avosoita. Aapasoita esintyy eniten Pohjois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Aapasoiden sisäosat ovat yleensä erilaisia nevoja tai lettoja ja reunaosissa esiintyy rämeitä ja joskus myös korpia.

Keidas kasvillisuudeltaan karuja ja sadevedenvaraisia soita. Keidassuon keskiosa tyypillisesti kohoaa reunaosia korkeammalle, josta johtuu myös aiempi nimitys kohosuo. Keitaiden keskiosissa on märkiä painanteita, avovetisia allikoita ja pitkänomaisia mättäitä, joilla voi kasvaa muutama kitukasvuinen mänty. Keidassoita pääasiassa esiintyy Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan aina Keski-Suomen pohjoisosiin asti. Keidassoita on kuitenkin vielä jonkin verran vielä Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa asti.

Korpi kuusivaltainen ja kaikista metsäisin suotyyppi. Korvessa voi kasvaa myös lehtipuita, etenkin rehevimmillä alueilla.

Letto nevaa ravinteikaampi avosuo, jolle ominaista on ruskosammalet ja vaateliaat ruohot. Letot on ovat Suomen soista monilajisimpia ja niitä esiintyy erityisesti kalkkialueilla.

Luhta vesistön vaikutuspiirissä sijaitseva tulvavaikutteinen suo. Luhtia on eniten maankohoamisrannoilla sekä järvien, jokien ja purojen tulvamailla. Kosteuden vuoksi luhtien puuntuottokyky on vähäistä ja luhdat jaetaankin avoluhtiin, pensaikkoluhtiin ja puustoisiin luhtiin. Luhtien ominaista kasvullisuutta ovat muun muassa lepät, hieskoivut, pajut, suomyrtti, osmankäämi, järviruoko ja kaislat.

Lähteikkö useimmiten pienialainen usean eri lähteen muodostama suo. Lähteikköjä tavataan tyypillisesti harjujen ja vaarojen alarinteillä.

Neva rahkasammalpitoinen avosuo (puuton) jossa kasvaa enimmäkseen saroja ja saramaisia kasveja. Nevoilla viihtyvät myös jotkut varpukasvit kuten karpalo ja suokukka. Erilaisia nevoja on noin viidennes Suomen soista. 

Palsa palsasoita esiintyy Suomessa vain Tunturi-Lapissa, Utsjoella, Inarissa ja Enontekijöillä. Palsasuot liittyvät läheisesti aapasoihin ja niille tunnusomaisia ikiroutaiset turvemättäät, eli palsat.

Räme noin puolet Suomen soista on rämesoita, joten se on yksi yleisimmistä soistamme. Rämesuot ovat mäntyvaltaisia missä kasvaa suurikokoisia varpuja. Muita yleisiä rämesuon kasveja on tupasvilla ja pallosara.

 

MUUTA TURPEESEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Eloperäinen

Hapeton

Kasvilajit

Kasvuturve

Kermi

Kostea

Kulju

Maalaji

Maatumisjäänne

Mätäs

Ojitus

Painanne

Rahkasammal

Saraturve

Suokasvi

Turvemaa

Turvepelto

Turvetuotanto

Ympäristöturve


Kommentoi

Hei, huomioithan että kommenttien pitää olla hyväksytty meidän taholta ennen kuin julkaisemme ne.